Jos olet käynnistänyt dropshipping-liiketoiminnan ja haaveenasi on ansaita helposti passiivista tuloa, veroilmoituksen täyttäminen voi palauttaa sinut nopeasti maan pinnalle. Suoratoimituksiin voi käyttää kolmannen osapuolen sovelluksia tai brändeihin voi ottaa yhteyttä suoraan. Molemmissa tapauksissa haasteina ovat vähittäismyynnin verojen hallinta ja kansainväliseen myyntiin liittyvien tullimaksujen ja maahantuontiverojen selvittäminen.
Suoratoimituksiin liittyvien verojen ymmärtämisen ei kuitenkaan tarvitse tuntua lannistavalta tai ylivoimaisen vaikealta. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä veroja sinulle voi tulla maksettavaksi ja miten suoratoimituksen verotus toimii. Näin voit hoitaa verotuksen jatkossa varmemmin ottein.
Mitä veroja dropshipping-yrittäjä maksaa?
Dropshipping-yrittäjä voi olla velvollinen maksamaan useita veroja riippuen yrityksensä sijainnista, kohdemarkkinoista, toimittajien veloittamista veroista ja siitä, tuoko hän tuotteita maahan. Yleisimmät verotyypit ovat:
1. Yrittäjän tulovero
Suoratoimitus tuottaa yrityksen omistajalle verotettavaa tuloa. Jos suoratoimitusta harjoittava yrittäjä pyörittää liiketoimintaansa toiminimellä tai osana kommandiittiyhtiötä tai avointa yhtiötä, hänen on maksettava yrityksensä tuloista veroa henkilökohtaisessa verotuksessaan. Jos hänen yritysmuotonaan on puolestaan osakeyhtiö, yrityksen maksettavaksi tulee yhteisövero. Yhteisöveroprosentti on tällä hetkellä 20; henkilökohtainen veroprosentti kasvaa puolestaan yleensä progressiivisesti tulojen kasvamisen myötä. Yhteisöveroilmoitus ja henkilökohtainen veroilmoitus jätetään verohallinnolle vuosittain.
2. Arvonlisävero
Arvonlisävero on tietty prosenttiosuus kustakin vähittäismyynnistä, ja se tilitetään verohallinnolle yleensä neljännesvuosittain tai vuosittain. Suomessa tällä hetkellä käytössä oleva arvonlisäveroprosentti on 25,5. Drosphipping-yrittäjä on velvollinen keräämään arvonlisäveron, jos hänen liiketoimintansa vuosittainen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kahden edellisen vuoden ajalta laskettuna. Jos yritys myy sen sijaan dropshipping-tuotteita ulkomaille, sovelletaan käänteistä arvonlisäverotusta, jolloin yrittäjä ei lisää laskuunsa arvonlisäveroa ja sen maksaminen jää ostajan vastuulle.
Suoratoimitus tekee asiasta kuitenkin monimutkaisemman, koska myyjä toimii vain tuotteiden myymisen välikätenä. Verovelvollisuus voi koskea myös toimittajilta ostettuja tuotteita. Drosphipping-yrittäjän on lähtökohtaisesti lisättävä tuotteidensa hintaan arvonlisävero, jos hän myy niitä kotimaisille ostajille.
3. Maahantuontivero
Moni dropshipping-yrittäjä hankkii tuotteita ulkomailta. Jos tuotteita tuodaan Suomeen, Suomen viranomaiset voivat veloittaa niistä maahantuontiveron, kuten arvonlisäveron, tullimaksun ja valmisteveron. Näistä käytetään joskus myös nimitystä tuontitulli, ja ne on maksettava ennen kuin tulliviranomaiset vapauttavat tavarat asiakkaalle.
Tullimaksun määrä vaihtelee tavaran hinnan ja kuljetuskustannusten mukaan. Tullimaksua kuljetuksista maksetaan EU-alueelle saakka. Postin kautta tulevista lähetyksistä maksetaan tullimaksua kuljetuskustannuksista vastaanottajalle saakka. Tullimaksun määrään vaikuttaa se, mikä tavara on kyseessä, ja jokaiselle tavaralle on olemassa oma tullinimike. Joistakin tavaroista ei veloiteta tullimaksua.
Heinäkuun 1. päivään 2026 asti tullimaksua ei tarvitse maksaa sellaisista verkon kautta tehdyistä tilauksista, joiden arvo on alle 150 euroa. Tästä poikkeuksena ovat alkoholi, hajuvedet ja eau de toilette -tuotteet. Heinäkuun 1. päivän jälkeen jälkeen tullimaksu koskee kaikkia paketteja niiden arvosta riippumatta.
Drosphipping-yrittäjän maksettavaksi voi tulla myös valmistevero, jos hän tuo maahan valmisteveron alaisia tuotteita, kuten virvoitusjuomia, viiniä tai juomapakkauksia. Valmisteveron alaisia tuotteita voi kuitenkin siirtää väliaikaisen verottomuuden järjestelmään, jos tuotteet esimerkiksi siirretään niiden rekisteröidylle vastaanottajalle. Tämä edellyttää Verohallinnon lupaa.
Milloin dropshipping-yritys kerää arvonlisäveroa?
On viisasta varmistaa kirjanpitäjältä tai valtuutetulta veroasiantuntijalta, onko dropshipping-liiketoimintasi velvollinen keräämään arvonlisäveroa. Seuraavat perusvaiheet auttavat kuitenkin arvioimaan velvoitteita:
1. Tarkista, kuuluvatko tuotteet arvonlisäverovelvollisuuden piiriin
Dropshipping-yrittäjä on velvollinen keräämään arvonlisäveroa ja ilmoittamaan sen Verohallinnolle, jos hän myy tavaroita tai palveluita Suomessa. Tämä vero kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palveluiden kulutukseen, ja sen lopullisena maksajana ovat kuluttajat. Jos suoratoimitat tuotteita Suomen sisällä, tuotteet ovat lähtökohtaisesti arvonlisäverotuksen alaisia, elleivät ne kuulu tiettyihin tästä verosta vapautettuihin tuoteryhmiin. Lisäksi on hyvä huomata, että tietyt tuotteet kuuluvat alennetun arvonlisäverokannan piiriin.
Suoratoimitusta harjoittava yritys on oikeutettu vähentämään ostamiensa tuotteiden ja palveluiden arvonlisäveron keräämästään arvonlisäverosta. Tämä estää veron kertautumisen ja on erityisen hyödyllinen etu tilanteissa, joissa suoratoimittava yritys ostaa paljon tuotteita niiden suoratoimitusta varten ja myy ne sitten dropshipping-toimittajan kautta.
On myös hyvä huomata, että jos dropshipping-yrityksesi toimii ulkomaisilla verkkokauppa-alustoilla tai suoratoimittaa tuotteita ulkomailla asuville asiakkaille, tuotteiden myyntiin sovelletaan usein käänteistä arvonlisäverotusta, jolloin arvonlisävero jää ostajan maksettavaksi. Tätä koskevaan tarkempaan ohjeistukseen kannattaa tutustua Verohallinnon sivustolla tai veroasiantuntijan avulla, jotta voit varmistua liiketoimintasi säännöstenmukaisuudesta.
2. Kerää arvonlisävero
Kun olet ottanut selville, onko yrityksesi kerättävä tuotteiden myynnistä arvonlisäveroa ja onko tämän veron maksuvelvollisuus yritykselläsi vai tuotteiden ostajalla, on aika varmistaa, että yrityksesi pystyy keräämään veron asianmukaisella tavalla.
Jos yrityksesi vuosittainen liikevaihto on yli 20 000 euroa kahden edellisen kalenterivuoden ajalta tarkasteltuna, olet todennäköisesti jo rekisteröinyt yrityksesi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tämän jälkeen arvonlisäveron osuus on lisättävä laskuihin myynnin yhteydessä.
Skaalaa liiketoimintaasi Shopifyn avulla
Verotukseen liittyvät yksityiskohdat voivat aiheuttaa päänvaivaa, ellet tiedä, mistä voit saada apua. Käänny tarvittaessa paikallisen uusyrityskeskuksen tai veroneuvojan puoleen, jotta voit saada yritystoimintaan liittyviä lisätietoja ja hoitaa verojen keräämisen, ilmoittamisen ja maksamisen luottavaisin mielin. Myös kirjanpitäjän palkkaaminen voi olla kannattava vaihtoehto, jolloin voit keskittyä liiketoimintasi kasvattamisen kannalta olennaisempiin asioihin.
Shopify auttaa verkkokaupan perustamisessa ja ylläpitämisessä, jotta voit kasvattaa liiketoimintaasi halutessasi myös kansainvälisille markkinoille. Hyödynnä sen monipuoliset ominaisuudet jo tänään ja näe, kuinka yrityksesi voi menestyä.
Verot suoratoimituksessa – usein kysytyt kysymykset
Täytyykö suoratoimituksesta maksaa veroja?
Kyllä. Dropshipping eli suoratoimitus on verkkokaupan vähittäismyyntiä, joten maksettavaksi tulee tavanomaisen liiketoiminnan tapaan yrittäjän henkilökohtainen tulovero tai yrityksen maksama yhteisövero, arvonlisävero ja tuotteiden alkuperästä riippuen mahdollinen maahantuontivero.
Pitääkö Shopify-kaupan suoratoimituksesta kerätä arvonlisäveroa?
Kauppiaan on kerättävä arvonlisävero lähtökohtaisesti kaikesta kotimaisesta tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Joihinkin tuote- ja palvelutyyppeihin sovelletaan alempaa arvonlisäverokantaa, ja jotkin tuotteet ja palvelut jäävät tämän verotuksen ulkopuolelle. Kansainvälisessä myynnissä arvonlisävero kerätään puolestaan käänteisesti, jolloin se jää ostajan maksettavaksi. Pyydä tarvittaessa lisätietoja Verohallinnolta.
Tarvitaanko suoratoimitukseen verotunniste?
Jos suoratoimitusta harjoitetaan ammattimaisesti yrityksenä, yrityksellä on oltava verotunniste eli Y-tunnus. Se on kaiken yritystoiminnan edellytys ja auttaa yksilöimään yrityksen. Tämän lisäksi käytössä voi olla kansainvälisessä muodossa ALV-numero, joka muodostetaan lisäämällä Y-tunnuksen eteen maatunnus FI. Sitä käytetään arvonlisäverotuksen yhteydessä sekä kansainvälisessä ja EU-alueen sisäisessä kaupankäynnissä.
